Aminet 52/Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso/Aminet/docs/mags/saku06.lha/txt/Kinnunen

Text File | 1992-09-02 | 8KB | 170 lines

9
1
5 kinnunen 160 135*
{1       SAKUN VIINAPENKISSÄ TEIJO KINNUNEN, OCTAMEDIN ISUKKI!
{1                  HAASTATTELIJANA P. KOVANEN

{1Täydellinen nimi, ikä ja sotilasarvo?
{1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Nimi: Kinnunen Teijo Juhani

Ikä: n. 19,5 vuotta. Eli varmaan melko keskiverto Amiga-käyttäjän vuodet.
     Tosin aloitin Amigan käytön suhteellisen aikaisin, 13-vuotiaana.

Sotilasarvo: Reservin jääkäri. Tällä nyt ei tosin ole enää paljoa merki-
             tystä... tärkeintä että on takanapäin.

{1Paras lapsuusmuistosi?
{1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Öö... Aiheeseen liittyvä muisto voisi olla se, kun isä toi kerran kotiin
salaperäisen laatikon. Laatikosta paljastui ihkauusi Commodore VIC-20
"personal home colour computer" (tai sinnepäin)! Itse taisin olla jotain
7 - 8 vuotias. Tuohon aikaan oli sanassa "tietokone" vielä jotain
ihmeellistä ja eksoottista, luokkakaverit kävivät sitä ihmettelemässä.
Suosikkipelejä tuolta ajalta olivat tietysti "Linnunammunta" sekä "UFO
ja tankki". Ne piti syöttää joka kerta käsin, kun ei ollut minkäänlaista
tallennusvälinettä. Kasettiasema hankittiin vasta myöhemmin ja levyasema
vasta vähän ennen C-64:n ostamista.

{1Entä harrastuksesi?
{1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Niitä on ollut ja mennyt. Pianoa olen soitellut lapsesta asti, sen lopetin
noin 3,5 v sitten useista eri syistä. Sen sijaan VIC-20:n jälkeen en ole
tietokoneista päässyt eroon, Amigasta tuskin koskaan pääsenkään.

{1Koska ja miten tutustuit Amigaan?
{1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kuten varmaan monilla muillakin, Amiga oli luonnollinen C-64:n seuraaja.
Näin Amigan ensi kerran kauppiaan kotona käydessäni. Kun olin tottunut
C-64:än, se oli kerrassaan tajunnanräjäyttävä kokemus jollaista valitet-
tavasti tulen tuskin koskaan enää kokemaan. Ensimmäisen Amigani (B2000)
sain helmikuussa 1987. Tämän nykyisen A3000:n sain sitten tammikuussa
1991.

{1Miten opit ohjelmoinnin?
{1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Tietysti VIC-20:llä, minulla on vieläkin tallessa vihko, johon kirjoitin
suunnittelemiani ohjelmia. Melko lailla primitiivisiähän ne ovat, mutta
löytyypä sieltä ihmeen monimutkaista Basic-koodiakin, noin alle kymmen-
vuotiaan kirjoittamaksi!

C-64:lla taas en ohjelmointipuolella juurikaan edistynyt. Basicilla tuli
yhä värkkäiltyä, yritykset ohjelmoida assemblerilla olivat tuhoon tuo-
mittuja, C-64 kun on konekielitasolla hyvin vaivalloinen ohjelmoitava.

Amigalla värkkäilin sitten muutaman kuukauden Basic-ohjelmia, sen jälkeen
ostin Latticen C-kääntäjän, ja siitäpä se alkoi...

{1Miksi ja koska aloitit OctaMED:n tekemisen?
{1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Aloitin sen keväällä 1989 (ikää tuolloin 14). Syitä on lähinnä kaksi.
Ihastuin SoundTrackerin editointitapaan, se tuntui sopivan minulla kuin
nyrkki silmään. SoundTracker oli tosin äärimmäisen kehnosti ohjelmoitu
ja siksi lähes käyttökelvoton, vaikka Protracker onkin jo sentään
käyttökelpoinen, on se vieläkin mielestäni tökerö esitys. MEDin tein,
koska halusin moniajossa toimivan ohjelman, jota voisin laajentaa ja
korjata omien tarpeitteni mukaan. Toinen syy on se, etten ollut aiemmin
kokeillut ollenkaan Amigan ääniohjelmointia, pitihän sitäkin kokeilla.
Näin syntyi MED V1.12, ensimmäinen joka julkaistiin Fish-levyllä.

Sen jälkeen alkoi tulla postia ja parantelin ohjelmaa edelleen. Jouluna
1989 sain lahjaksi tämän Rolandin (U-20) joten MIDI oli ehdoton. Edel-
leen MED kehittyi ja kehittyi, versioon 3 saakka.

Ratkaiseva muutos tuli, kun Ray Burt-Frost, joka silloin pyöritti
englantilaista Amiganuts United -firmaa joka myi PD/lisenssiohjelmia,
otti yhteyttä ja sanoi olleensa kiinnostunut MEDistä. Tein MEDiin yhä
lisää versioita (V3.1 - V3.22), ja rinnan OctaMED V1 - V2 - jotka oli-
vat kaupallisia (nykyisin vapaasti levitettäviä). Tämän jälkeen en
katsonut tarpeelliseksi ja järkeväksi pitää yllä sekä vapaasti levitet-
tävää että kaupallista versiota (lue: rahantulo sai minut ahneeksi :-),
joten MED jäi versioon V3.22.

OctaMED V3/V4 oli ensimmäinen suuria muutoksia sisältänyt pelkästään
kaupallinen versio.

Viime kesänä, juuri ennen armeijaan lähtöä, sain valmiiksi version 5,
joka jo hahmottaa sitä suuntaa, mihin olen menossa.

{1Miten sait OctaMED:n kansainväliseen levitykseen?
{1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Vastaus tulikin jo yllä. Luultavasti MEDin suosio on osasyypää siihen,
että OctaMEDkin on varsin suosittu ohjelma.

{1OctaMED:n kehitys tulevaisuudessa? Suunnitelmia?
{1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Tällä hetkellä olen aloittanut työn V6:n kanssa. En yleensä lupaa mitään
etukäteen, mutta hiukan voin vihjaista:

Käyttäjäliittymässä tulen käyttämään uutta RTFSWB-nimistä rutiinistoa,
joka suorittaa gadgettien yms. asettelun automaattisesti riippuen
käyttäjän valitsemasta fontista. Eli OctaMEDistä tulee fonttiriippumaton.
Tämä helpottaa myös ohjelmointityötä sekä ohjelman käännöstä.
(Esim. OctaMED V5 tullaan julkaisemaan Saksassa saksankielisenä.)

Lisäksi on ARexx-liittymä melko korkealla prioriteetilla. Tämä on juuri
se suunta, mitä haluan; OctaMEDin tulee olla käyttäjän laajennettavissa
ja konfiguroitavissa mahdollisimman pitkälle.

V6:ssa tullee myös olemaan mahdollisuus MIDI-tiedostojen lukuun ja
kirjoitukseen. (Tätä kirjoitettaessa talletuspuoli tehty.)

Lisäksi on pyydetty korkeatasoista nuotinnoseditoria, tämä vasta
pidemmällä aikavälillä (eli V7->).

{1Oletko netonnut ohjelmasta paljon?
{1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Tarkkaa summaa en tällä hetkellä edes tiedä. Taitaa olla kuitenkin
vielä viisinumeroinen. Hyvät taskurahat silti!

{1Mitä mieltä olet Commodoresta ja Amigasta?
{1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Amiga on mielestäni erinomainen tietokone, joka on saanut aivan liian
vähän huomiota osakseen. Kovopuoli on kohtalainen, tosin alkaa jo jäädä
jälkeen uusimmista PC/Mac-koneista. Sen sijaan Amigan käyttöjärjestelmä
on ehdottomasti paras mitä tiedän! Sitä on suorastaan nautinto käyttää
ja ohjelmoida. En usko että koskaan pystyisin samalla tavalla suhtautu-
maan esim. PC:n käyttöön.

Sen sijaan suuri ongelma on Amigan maine ammattipiireissä. Sillä ei ole
käytännössä mitään arvostusta eikä sitä tunneta kuin pelikoneena. Jopa
peleissä alkaa PC käydä niskan päälle. Tästä on seurauksena kunnollisten
high-end softien puute, esim. kunnon taulukkolaskentaohjelmaa (vrt.
Microsoft Excel) ei Amigalle yksinkertaisesti ole. Ainoa poikkeus on
grafiikkapuoli.

Tietysti Commodore on osasyypää tähän, mainonnan herättäessä huomiota
olemattomuudellaan. Ymmärrän kuitenkin että C= on melkoisessa noidan-
kehässä. Laitetta ei osteta, koska ei mainosteta tarpeeksi - tarpeeksi
ei voi mainostaa, koska laitetta ei osteta tarpeeksi. Lisäksi kansain-
välinen lama on huonontanut entisestään Commodoren tilaa. En odota
Commodorelta nyt mitään ihmetekoja, toivon ja rukoilen vain että se ei
kaatuisi lopullisesti ennen parempia aikoja.

Olen todella huolestunut Amigan tilasta. Ohjelmistovalmistajat yksi
toisensa jälkeen siirtyvät PC-puolelle (WordPerfect, Dr. T's, Gold
Disk...), koska Amiga ei enää _kannata_. Saa nähdä tuleeko A5000:takaan
vai kaatuuko se Commodoren rahapulaan...?

{1Entä Suomen Amiga-tilanteesta?
{1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Suomen tilanne on pienoismalli kansainvälisestä tilanteesta, sillä
erotuksella että Amigan maine ja asema on vielä huonompi, koska
Commodore Finlandia ei ole olemassakaan.

Mikä on nykyinen laitteistosi, Amiga- ja musiikkipuolella?
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
A3000/25/105, CD-ROM, modeemi, kirjoitin, digitoijat, MIDI-liitäntä.
Musiikkipuolella on yhä vain U-20 ja pieni mikseri. En ole niin
tuottelias säveltäjä, että todennäköisesti laajentaisin musiikki-
laitteistoani.

Terveisiä Sakun lukijoille?
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Sain vasta tänään ensi kerran Sakun käsiini Kovaselta, ja hyvältä
näyttää! Pitäkääpäs samaa linjaa yllä, ja ostakaa runsaasti
OctaMEDejä!-)

Näin siis Teijo J. Kinnunen käytti tehokkaasti ilmaista mainostilaa
hyväkseen. SAKU7:ssä jälleen uudet uhrit!